Kirjanpitoon liittyvä sanasto saattaa ensivilkaisulla vaikuttaa monimutkaiselta ja vaikeasti ymmärrettävältä. Osa kirjanpitäjän ammattitaitoa on avata tarvittavat asiat asiakkaalle selkeästi ja ymmärrettävällä kielellä. Me teemme kaksinkertaisesta kirjanpidosta yksinkertaista! (huom. kirjanpitäjävitsi) Olemme kuitenkin koonneet tähän tärkeimpiä kirjanpitoon liittyviä termejä, jotka auttavat yrittäjää hahmottamaan paremmin niin kirjanpitoa kuin oman yrityksen toimintaa.

Yhdenkertainen ja kahdenkertainen kirjanpito

Jokainen yrittäjä on kirjanpitovelvollinen, ja liiketoiminnan maksutapahtumat on voitava jäljittää tapahtuma- ja kuittikohtaisesti. Kirjanpitoon merkitään saadut tulot, maksetut menot, korot ja verot.

Yrityksen kirjanpidoksi riittää yhdenkertainen kirjanpito, mikäli korkeinaan yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy: 1) taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa; 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; 3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.

Yhdenkertainen kirjanpito tarkoittaa sitä, että kaikki yrityksen liiketapahtumat kirjataan yhden kerran yhdelle tilille. Esimerkiksi ostokuitti yrityksen kahvitarvikkeista voitaisiin kirjata näin:

Kahdenkertaisessa kirjanpidossa sama liiketapahtuma kirjataan kahdesti, debet- ja kredit- tileille. Debet kertoo, mille tilille raha on mennyt ja kredit, miltä tililtä raha on lähtenyt. Tileistä voisi käyttää esimerkiksi nimiä myynnit ja hankinnat. Kredit- kirjaukset ovat miinusmerkkisiä, debet-kirjaukset plusmerkkisiä ja oikein kirjatussa tapahtumassa näiden summat ovat samansuuruiset kummallakin puolen. Edellisen esimerkin ostokuitti yrityksen kahvitarvikkeista voitaisiin kahdenkertaisena kirjata seuraavalla tavalla:

Tase

Tase kertoo yrityksen varallisuuden, velat ja oman pääoman tilikauden viimeisenä päivänä. Valittu päivä voi toki olla jokin muukin kuin tilikauden viimeinen. Siinä missä tuloslaskelma käsittelee yrityksen tuloja ja menoja valitulla ajanjaksolla, tarkastelee tase tilannetta yksittäisen päivän osalta.

Taseessa on kaksi puolta. Toinen puoli luettelee yrityksen varallisuuden, toinen listaa millä tämä varallisuus on rahoitettu. Varallisuus- puolta kutsutaan nimellä vastaavaa ja rahoituksen puoli on nimeltään vastattavaa. Puoliskojen loppusummat ovat keskenään samansuuruiset.

Vastaavaa-puolelle merkitään esimerkiksi yritykset rahat, saamiset, arvopaperit, varasto, kalusto, kiinteistöt, oikeudet ja patentit. Varallisuus kirjataan siten, että ylimmäksi merkitään vaikeimmin rahaksi muutettava omaisuus ja alimmaksi rahat.

Vastattavaa-puolelle on voinut kertyä varallisuutta joko omalla rahoituksella tai luotolla. Omaa rahoitusta kutsutaan nimellä ”oma pääoma” ja luotollista ”vieras pääoma”.

Tuloslaskelma

Tuloslaskelma kertoo, millaisista eristä yrityksen tai muun yhteisön tulos on syntynyt tarkasteltavan jakson, esimerkiksi tilikauden aikana.

Liikevaihto. Tuloslaskelmassa tuotot ja kulut esitetään ilman arvonlisäveroa. Liikevaihdon määrittämiseksi lasketaan yhteen myyntituotot ja muut liiketoiminnan tuotot.

Liikevoitto. Kun liikevaihdosta vähennetään liiketoiminnan kulut, omaisuuden poistot sekä arvonalenemiset, saadaan laskettua liikevoitto. Tämä lukema on hyvä mittaamaan yritystoiminnan kannattavuutta.

Rahoitustuotot ja -kulut. Liikevoiton jälkeen esitetään rahoitustuotot ja -kulut. Näin saadaan selville voitto tai tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja.

Tilinpäätössiirrot. Tilinpäätössiirtoja ovat poistoveron muutos, verotusperusteinen varausten muutos ja konserniavustus.
Tuloverot Viimeiseksi esitellään tuloverot ja muut välittömät verot, jonka jälkeen saadaan aikaiseksi tilikauden tai tarkastelujakson tuotto tai tappio.